Kuudes yö. Olen tottumassa uuteen ääniympäristöön. Avustajan kanssa saatu sovitettua yörytmi - avustaja kolmatta yötä peräkkäin. Seuraavana yönä on taasen uusi.Heräsin hikisenä - eilinen ruokailu oli epätäsmällistä - heijastuu diabetekseen ja autonoominen hermosto menee sekasin. Aamupalan ja lounaan palvelu myöhästyi. Ruokaa oli tiskillä muttei paleluhenkilökuntaa. Norovirusvaaran vuoksi emme ota itse palvelulinjastolta vaan henkilökunta avustaa annoksen teossa. Lounaan jouduin korvaamaan Saarioisten pizzalla (diabeetikko voi syödsä harvemmin. Palveluasumisen Syötettävät asiakkaat ohittivat omatoimiset.
Osa asiakkasta poistui paikalta mm. ettei norovirus altistusvaaran vuoksi – jonossa oli parikymmentä asiakasta. Kunkin asiakkaan palvelu kestää 5 – 10 minuuttiin. Kahden avustajan voimalla jonon purkaminen kestää vähintään puoli tuntia – tunti tusinaa asiakasta kohti,
Havaittuani jonon koon menin jääkaapille ottamaan ”rautaisannoksen” joka ei ollut ihan sopiva.
Lähihoitaja on suunnitellut palvelujärjestelmän ns. kokeiluasukkaan palveluun, jota sovelletaan muihin asiakkaisiin. Oireellista on että hänellä koulutus, josta henkii vielä vanhaan annistelukulttuurin vaikutus ns. keskiolutvahti. Ensimmäisen ammatin vaikutusta ei voine jälkikoulutuksessa välttää. Pintapuolisesti geriatrisiin sairauksiin paneutuminen aikuiskoultuksessa yhdistettynä välinpitämättömään asiakaskontaktin hoitoon aiheuttaa ongelmia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti